Ota yhteyttä
Etusivu › Uutiset ja näkemykset
Rakentaminen Ilmiöt ja analyysi

Datakeskusten rakennusbuumi imee saman työvoiman, jonka asuntorakentaminenkin tarvitsisi

Datakeskusten rakentaminen kasvaa Suomessa poikkeuksellista vauhtia ja YIT tuplasi kasvutavoitteensa viikon aikana. Samaan aikaan nouseva korko hidastaa asuntorakentamista ja rakennusalan pk-yritykset raportoivat jo työvoimapulaa. Kun sama rajallinen työvoima jaetaan kahden vastakkaissuuntaisen kehityskulun kesken, hinta ei enää yksin ratkaise urakoita.

Kuvituskuva, tuotettu tekoälyllä

28.9.2026 · 2 min lukuaika

Perjantaina kello 16.30 YIT:n osake maksoi jo liki 4,3 euroa, kun se oli vielä keskiviikkona painunut 3,8 euroon [U11]. Nousun takana ei ollut yksittäinen tilaus vaan ilmoitus koko yhtiön suunnasta: rakennuskonserni kaksinkertaisti kasvutavoitteensa viiden prosentin vuosivauhdista kymmeneen ja tähtää nyt miljardin euron liikevaihtoon pelkästä datakeskusrakentamisesta muutaman vuoden sisällä [U11]. Yhtiö on jo Suomen datakeskusrakentamisen markkinajohtaja lähes 30 prosentin osuudella [U23]. Kasvutavoitteen tuplaus ei ole pelkkä sisäinen luku vaan viesti koko toimialalle siitä, mihin työvoimaa aiotaan seuraavaksi ohjata. Vauhti on kova.

Rakennusalalla vauhtia mitataan usein kapasiteetilla. Termi tarkoittaa sitä, kuinka paljon työtä ala pystyy tuottamaan samanaikaisesti: kuinka monta työmaata voi olla käynnissä, kuinka monta betonimyllyä pyörii ja ennen kaikkea kuinka monta osaavaa tekijää on vapaana. Kapasiteetti ei venyy loputtomiin. Juuri se tekee syksyn 2026 uutisista kiinnostavia yhdessä luettuina.

Google lupasi tällä viikolla Suomen rakennusalalle 16 000 työpaikkaa investointiensa myötä [U7]. Yksi tuore lupa nousi Pirkanmaalle: 44 000 neliömetrin tontille valtateiden ja pääradan risteykseen on myönnetty rakennuslupa datakeskukselle, jonka sähkönkulutuksesta yhtiö ei vielä kerro mitään [U22]. Analyytikot lukivat viestin nopeasti. OP nosti YIT:n tavoitehinnan 3,00 eurosta 4,50 euroon [U13] ja SEB 2,80 eurosta 4,10 euroon [U14].

Samaan aikaan samalla toimialalla soi toisenlainen kello. Asuntolainojen yleisimmän viitekoron eli vuoden euriborin ennustetaan nousevan [U2]. Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich kuvaa näkymää poikkeuksellisen epävarmaksi [U3]. Helsinki on samalla päättänyt leikata tonttivuokrien pitkään jatkunutta 40 prosentin alennusta, mikä nostaa maanvuokraa asuntoyhtiöille, joiden sopimukset uusiutuvat [U18].

Onko kyse kahdesta eri markkinasta? Voiko toinen kukoistaa vaikka toinen jäätyy? Mistä rakennusliikkeet löytävät tekijät molempiin yhtä aikaa? Kauppakamarin tuore kysely antaa osviittaa: 60 prosenttia rakennusalan pk-yrityksistä arvioi rekrytointitarpeensa kasvavan seuraavan puolen vuoden aikana [U15]. Pula osaajista on siis jo todellisuutta juuri kun yksi segmentti pyytää lisää käsipareja kiireellä ja toinen odottaa korkojen laskua voidakseen edes aloittaa.

On silti epäselvää, kilpailevatko datakeskukset ja asuntotuotanto täsmälleen samoista tekijöistä. Datakeskusten erikoisosaaminen, sähkötyöt ja jäähdytysjärjestelmät, poikkeaa monilta osin tavallisesta talonrakentamisesta. Kokonaan erillisiä työmarkkinoita ne eivät silti ole, sillä perustus-, runko- ja maanrakennustyöt ovat samoja kummassakin.

Kapasiteetin niukkuus näkyi jo yhdessä tarjouskilpailussa. Kun Tulli kilpailutti uuden päämajansa 40 miljoonan euron rakennusurakan, halvin tarjous ei voittanut. SRV ja Jatke hävisivät, vaikka olivat painaneet hintansa pohjiin [U30]. Kun tekijöistä on pulaa, hinta ei enää ole ainoa mittari: tilaaja haluaa tietää, kuka pystyy toimittamaan luvatussa ajassa eikä vain kuka lupaa halvimman laskun.

Pitkän aikavälin sitoumuksia tehdään silti edelleen. SRV aloitti syksyllä ison sairaalaurakan Tampereella, arvoltaan lähes 650 miljoonaa euroa ja viimeisten lohkojen odotetaan valmistuvan vasta vuonna 2032 [U12]. Kuusi vuotta on pitkä aika varata työmiehiä yhteen kohteeseen, juuri silloin kun toisaalla datakeskukset pyytävät samat kädet käyttöönsä nopeammalla aikataululla.

Rahalla voi ostaa betonia ja terästä. Tunteja ei voi ostaa kahteen paikkaan yhtä aikaa. Suomen rakennusala on tänä syksynä kuin astia, jota kaadetaan kahdesta suunnasta samaan aikaan: toisesta valuu tekoälyn vaatima infrastruktuuri, toisesta asuntojen ja sairaaloiden tarve, joka ei ole minnekään kadonnut. Astia on täsmälleen yhtä suuri kuin ennenkin.

Lähteet

← Kaikki uutiset Etusivulle